...Porvoo on Suomen Solsidan

Usko suomalaisissa kaupungeissa piilevään kauneuteen palasi eilen, kun huristelimme Porvooseen viettämään viisivuotispäiväämme. Kävelimme rauhassa vanhan Porvoon mukulakivikatuja pitkin, ohi ihanien ravintoloiden ja pikkuputiikkien rantaan asti. Siellä tajusimme tulleemme Suomen Solsidaniin! Pienet veneet kelluivat tyynessä joessa, jonka toisella puolella komeilee vastarakennettu naapurusto, oikea lintukoto, jossa ei uskoisi ikinä tapahtuvan mitään pahaa. Täydellinen miljöö siis myös dekkareille!

Fredde vahtii venettään.

Vaikka oli pilvistä, kaikilla Porvoossa käyskentelevillä tuntui olevan hyvä päivä. Oli isoja tyttöporukoita viettämässä polttareita ja paljon turisteja, jotka pyysivät meitä tämän tästä ottamaan heistä valokuvia.

Polttareiden lisäksi Porvoo on tietysti täydellinen hääkaupunki. Me näimme kahden tunnin sisällä ainakin neljä eri hääparia, milloin hääkuvauksissa näköalapaikalla Näsin kivellä ja milloin astelemassa tuomiokirkkoon.

Näsin kiven näköalapaikalta.

Koska Solsidanissa Fredde voi lenkeillä Segwaylla, mekin voimme esimerkiksi syödä jälkiruuan ennen päivällistä. Sen teimme maailman suloisimmassa kahvila Cafe Helmen puutarhassa.

Porvoossa oli siis jätte fint ja kaiken kruunasi päivällinen Bistro Sinnessä, josta saimme kuin ihmeen kaupalla pöydän, vaikka puolta tuntia aiemmin meille oli puhelimessa sanottu illan olevan täyteen buukattu.

Sinne tarjoilee erittäin maistuvaa porvoolaista lähiruokaa. Pyry tilasi alkuun caesarsalaatin, mutta itse kokeilin kylmää kurkkuminttukeittoa, joka oli muuten härligt! Pääruokana Pyry söi nautaa ja minä nieriää kantarellivaahdolla.

Harmaa päivä Porvoossa poutaantui illaksi. Ennen kuin huristelimme takaisin Helsinkiin, pyysimme turisteja ottamaan myös meistä kuvan, koska kyllähän niin kuuluu Porvoossa tehdä. Päivä Suomen Solsidanissa meni kuin Strömsössä konsanaan. Aah.