Tämä kesä
vaikuttaa enemmän kuin lupaavalta – niin säiden kuin tapahtumien puolesta.
Viime kesänä, kun tulin Suomeen sateisesta Hollannista kesäkuun lopussa, petyin
Helsingin pilviseen säähän. Huonoa kesää seurasi sitten historian
pisimmältä tuntuva talvi, josta selvisin vain matkustamalla auringon perässä
etelään.
Nyt aurinkoa
saisi halvalla ja helposti, mutta kaikki päivät maanantaista perjantaihin istun
tietysti sisätiloissa. Kuinkas muutenkaan. Tiedän toki, etten ole
kärsimyksessäni ainoa.
Hyvä puoli on se,
että uusiin työtehtäviin siirtyminen piristää aina, vaikka jalat ja aivot
huutaisivatkin pihalle.
Viime viikko oli
siis ainakin toistaiseksi viimeinen viikkoni Elävässä arkistossa, jossa
viihdyin ensin harjoittelijana puoli vuotta ja sitten viisi kuukautta
tuntityöläisenä. Nyt seuraavan kolmen kuukauden aikana minusta tulee Ylen
ohjelmien asiantuntija, kun vastaan Yle.fi-etusivun ohjelmanostoista. Homma on
Elävään arkistoon verrattuna tietysti aika erilaista, mutta se on höystetty tutuilla
elementeillä.
Etusivun
ohjelmanostojen lisäksi minulle opetetaan myös Ylen tv-kanavasivujen päivittäminen
siltä varalta, että siihen työhön pestattu kesätoimittaja ei niitä jostain
syystä pysty joskus tekemään. Kanavasivujen merkeissä lähdemmekin kyseisen toimittajan
kanssa ylihuomenna Tampereelle Tohloppiin kakkosen kanavasivutoimitukseen.
Tiedän jo nyt,
että tämä kesä tulee vierähtämään tuossa tuokiossa, sillä tulevina viikkoina on
luvassa niin ulkomaan matkaa ja kovia bileitä kuin Nuuksion telttaretkeäkin.
Viikko sitten rakas lapsuudenystäväni pyysi minua ja hänen siskoaan
kaasoikseen, eli häiden suunnitteluakin on tiedossa. Yhtäkkiä Satuhäät-sarja
alkoi kiinnostaa minua enemmän…
Se että kesällä
on tekemistä ja paljon innostavaa ohjelmaa on tietysti mahtavaa, mutta siitä
tuleekin mieleeni seuraava kysymys:
Onko tämä kesä
historian huonoin kesä aloittaa opinnäytetyö?
Aloitettava se kuitenkin on – auringon, uusien kiinnostavien töiden ja suuta hymyyn vetävien kesäjuttujen uhallakin.
Aloitettava se kuitenkin on – auringon, uusien kiinnostavien töiden ja suuta hymyyn vetävien kesäjuttujen uhallakin.
Kaksi vuotta sitten aurinkoa riitti onneksi elokuullekin @ Humallahti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti