...Reissun toinen osa pyörähtää käyntiin

Tasan neljä viikkoa takana, tasan neljä viikkoa edessä.

Kahdeksan viikon matkani tuntui Suomessa vielä suhteellisen isolta reissulta, mutta täällä olen tajunnut, kuinka lapsenkengissä olen muihin travellereihin verrattuna. Suurin osa hostelleissa tapaamistani ihmisistä on viettämässä työn ja matkailun täyteistä vuotta, osa vain matkustaa minun tapaani mutta huomattavasti pidempään. Tämän reissun aikana onkin kypsynyt ajatus vuoden working visasta...

Mutta yksi matka kerrallaan! Tämä valmistujausmatkani on tosiaan nyt puolivälissä, ja nyt tajuan myös, kuinka erilaisia nämä puolikkaat ovat.

Ensimmäinen puoliskoni oli suurten kaupunkien ja road tripin värittämä pläjäys. Nyt raksuttavat neljä viikkoa muodustuvat kahdesta pidemmästä reissusta sekä synttäriviikosta Sydneyssä.

Raportointikohteeni on nyt Airlie Beach Whitsundaysin saaristossa Ison valliriutan ympärillä. Googlettakaa niin uskotte toistaiseksi ilman kuvia; tämä on paratiisi. Täällä on Australian kauneimmat rannat - kiitos kristallinturkoosin meren ja valkeiden hiekkarantojen. Näillä saarilla vietän ystäväni kanssa seuraavat 10 päivää, joihin mahtuu niin kolmen yön saariristeily kuin krokotiilisafarikin.

Toinen pitkä reissu on oma matkani Uuteen-Seelantiin. Tätäpä en ole vielä sen tarkemmin suunnitellut, kuitenkin pohjoissaarella pysyttelen Auckland-Wellington-akselilla.

Tässä saaristo- ja seelantitohinassa unohdin, että road tripin viimeiset käänteet ovat vielä paljastamatta. Drum rolls please...

Byron Bay oli ystäväni ja minun mielestäni mahtavin mesta tähän asti, mutta enemmänkin ihmisten kuin paikan takia. Nimbinin-retkemme oli ihan hauska, mutta hippikylästä ei saanut paljonkaan irti kahdessa tunnissa. Niiden aikana meille yritettiin myydä kolme kertaa pilveä ja kerran sieniä. Tästäkin huolimatta mielikuvieni Nimbin oli paljon hurjempi kuin se todellisuudessa oli.

Byron on travellereiden keskuudessa yksi suosituimmista paikoista täällä, mutta varoituksen sananen käärmekammoisille: rannalla nähdään toisinaan brown snakeja, jotka ovat aggressiivisia ja yksiä myrkyllisimpiä luikertelijoita maailmassa. Satuin itsekin yhden kanssa rannalle samaan aikaan, mutta en nähnyt otusta vaan ainoastaan kuulin puhuttavan asiasta.

Sitten lisää varoituksia: kun siirtyy Byron bayn hälläväliä-tunnelmasta Surfers' Paradiseen Gold Coastille, olo on kuin siirtyisi beatlesien luota hengailemaan Jersey Shoren guidojen ja guidettejen pariin. Surfersissa ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin löhötä rannalla tai bilettää. Ja yöelämässä homssuisuus ja rentous on sitten synti...

Jos kuitenkin Surfersiin eksyy, kannattaa viettää ilta Timezonessa, jossa pienellä summalla pääsee hakkaamaan kaikenlaisia pelejä autoilusta laser tagiin.

Road trippimme päättyi Brisbaneen eli Queenslandin osavaltion pääkaupunkiin. Brissy on alle 2 miljoonalla asukkaallaan selvästi Melbournea ja Sydneytä pienempi, mutta tuntuu kyllä helsinkiläiselle suurkaupungilta.

Brisbanessa olen viettänyt yhden lempipäivistäni koko reissulla, kun perjantaina pääsin vihdoin halaamaan koalaa. Se oli karhea ja kynsikäs pikkuroikale - ja tietysti ihana. Myös unelma kengurujen syöttämisestä toteutui Lone Pine Koala Sanctuaryssa.

Huippuaamupäivän kruunasi illan dubstepbileet, jossa pääesiintyjänä oli Borgore - nimi, jota kyttään sitten Suomeen palattuani.

Nyt takaisin nykyhetkeen. Kuorsaava ystäväni on herännyt, joten korkea aika lähteä syömään illallista.

...Tervehdys hippien paratiista, jossa rentous on kaukana yöelämästä

Hellurei ja hengissä ollaan! Takana on yli kaksi ja puoli viikkoa niin paljon nähtyä ja tehtyä, että olen taas luisunut bloggaamattomuuteen (kuten jotenkin aavistelin etukäteen).

Raportoin tällä hetkellä Byron Baysta, joka on noin kaksi tuntia etelään Brisbanesta. Byronilla on varsin hippi maine, josta on varmasti pitkälti kiittäminen Nimbinin kylää, jossa vierailen vasta huomenissa. Byronilla on maine myös bilemestana, mutta eilen kylän yöelämää testanneena en voi tätä mainetta oikein ymmärtää: täällä vallitsee nimittäin kirkkaasti tiukin alkoholilaki, mihin olen koskaan törmännyt. Baareissa ei myydä shotteja, juomia ei saa juoda ykkösellä tai lentää ulos baarista, joissain baareissa on rajoitettu juomien määrä per asiakas eli esim saat ostaa vain neljä juomaa, jonka jälkeen sinulle ei enää myydä (suokaa anteeksi sinä-passiivi).

Näiden kaikkien rajoituksen lisäksi ovimiehet päättävät varsin mielivaltaisesti, milloin joku on heidän mielestään juonut liikaa; eilen illalla ystäväni käännytettiin baarin ovelta, vaikka hän käveli kahdella jalalla suoraan, ei örveltänyt, oksentanut tai käyttäytynyt uhkaavasti. Naisille näin ei kuulemma voi käydä, vaikka minultakin udeltiin erään yökerhon ovella kuinka monta juomaa olin juonut.

Tiukasta alholipolitiikasta - siis jopa Suomeakin tiukemmasta - huolimatta Australia on, kuten odotinkin, äärettömän rento maa. Viime kirjoitukseni jälkeen tutustuin vielä Sydneyn rantapuoleen Bondilla ja Tamarama-rannoilla, kunnes oli aika lentää viideksi päiväksi Melbourneen.

Moni pitää Melbournesta enemmän kuin Sydneystä, koska Melbourne on kulturellimpi ja fiilikseltään jännittävämpi kuin Sydney, minkä voisin kyllä varovasti allekirjoittaa. Melbourne kaupunkina jäi minulle nimittäin varsin etäiseksi, koska ehdin viettää siellä vain yhden päivän. En kadu, etten viettänyt Melbournessa enempää aikaa, sillä muut päivät kuluivat uskomattoman upeilla reissuilla Yarra Valleyn viinitiloilla ja The Great Ocean Roadilla. Jälkimmäinen saattaa yhä edelleen olla reissuni toistaiseksi hienoin  kokemus: toinen toistaan hienoimpia biitsejä ja kivimuodostelmia, kuten 12 apostolia ja London Bridge.

Melbournen jälkeen oli aika alkaa minun on ystäväni road trip Sydneystä kohti Brisbanea. Välimatka on about saman verran kuin Suomi etelästä pohjoiseen, eli sen voisi ajaa päivässä, mutta me ollemmekin tällä matkalla reilu kaksi viikkoa. Vielä astetta jännittävämmän matkasta tekee se, ettei ystäväni ollut koskenutkaan manuaalivaihteistoon ennen tätä reissua. Joka päivä auto pomppii hieman vähemmän, joten jee!

Ensimmäinen etappi oli Port Macquarie, joka on suunnilleen Sydneyn ja Brisbanen puolivälissä. Siellä vietimme ystäväni äidin 50-vuotissynttäreitä ja Australia day long weekendiä. Resepti on oikeastaan sama kuin Suomen juhannuksessa: grillausta, juomista, syömistä ja uimista järvessä. Australia daystä puuttuu tosin sauna.

Varsinaisen Australia dayn eli 26.1. olimme telttailemassa Diamond headin telttailualueella pienellä porukalla. Siellä näin myös ensimmäiset kenguruni!

Tiistaina jatkoimme matkaa Coffs Harbouriin, jossa vierailimme Pet Porpoise Poolissa. Se on eräänlaisen delfinaario, jossa pääsee pusuttelemaan delffiinejä ja hylkeitä sekä ruokkimaan pingviinejä.

Samana iltana ajoimme pieneen surffikaupunki Yambaan, jossa teimme pienen patikkaretken ja muuten hengailimme paljon hostellissamme.

Siinä kaikki tällä erää, lihat lämpiävät jo grillissä ja ensi viikolla vuoross Gold coast, Surfers' paradise ja Queenslandin pääkaupunki Brisbane!