...Söpöyttä ilmassa

Kesä saa jo minun puolestani taittua syksyksi, sillä se tietää aimo annosta hellyyttä, suloisuutta ja pieniä naarmuja elämääni. Tasan kolmen viikon päästä vanhempani saavat siis perheenlisäystä, kun pieni walesinspringerspanielityttö muuttaa Keravalle paikkaamaan Tipsun jättämää aukkoa.

Tänään kävimme vanhempieni kanssa Kangasalla tutustumassa vauhtikahdeksikkoon. Kun yhtäkkiä täysin tyhjän huoneen joka nurkasta alkoi hoiperrella pentuja meitä kohti, oli näky kuin suoraan 101 dalmatialaisesta. Siellä koira, ja siellä, ja tuollakin, ja tässäkin...

Jotta erottaisimme pentumassasta meitä kiinnostavat yksilöt, oli tytöille laitettu eriväriset kaulapannat. Ensimmäisenä tutustuin Korpikeiju-tyttöön, joka kiipesi heti syliini, pureskeli hetken aikaa sormiani ja alkoi sitten vetää sikeitä tyytyväisenä. Tyttö on ainakin siskojaan isompi, ellei jopa koko pentueen isoin, ja kuulemma aina ensimmäisenä Korpisoturi-veljensä kanssa tutustumassa uusiin ihmisiin – myös siis meihin.

Meet Korpikeiju.

Korpikeiju nukkuu jo ja joku viidestä veljestä touhuilee vielä.

Kuvassa kaikki tytöt: keltaisessa pannassa Tundrasara, vieressä pinkissä pannassa pentueen esikoinen Puronhaltija ja sylissä kuorsaa Korpikeiju.

Korpikeiju olisi jäänyt varmasti pidemmäksikin aikaa syliini nukkumaan, mutta äitini halusi tutustua tyttöön. Ja mitä tekee Korpikeiju? Jatkaa nukkumista.

Korpikeiju tunnetaan myös hellittelynimellä Tonnikeiju.

Korpikeijun siirryttyä seuraavaan syliin sain pentueen kuopuksen Tundrasaran siskonsa tilalle. Kun vertasimme näitä kahta sylihauvaa, Korpikeiju näytti paljon suuremmalta kuin siro Tundrasara.

Tundrasara.

Tundrasaran veli ei tullutkaan kiusaamaan vaan nukkumaan.

Kolmas tyttö, Puronhaltija, on tytöistä tummin. Kaunis pentu jäi tällä vierailulla kaikkien etäisimmäksi – se nukkui vain kasvattaja Sarin sylissä. Silti sekin on enemmän kuin tervetullut perheeseen!

Puronhaltija

Tuntui todella ikävältä nimetä yhtään suosikkia, mutta lopulta päädyimme meitä reippaasti tervehtimään tulleeseen Korpikeijuun. Viikon sisällä selviää, kuka näistä kolmesta hellyttävästä otuksesta onkaan meidän.

Alla lisää sydämet sulattavaa materiaalia vierailultamme.

Joku pojista.

Aikuiset ottavat rauhallisemmin. Takana pentueen äiti Alma.

Kuvastä näkee hyvin pentujen värieroja - osa on paljon tummemman ruskeita.

Simba! 

Pennut murkinalla. Hullunkurisessa sukeltaja-asennossa oikealla "Tonnikeiju" eli Korpikeiju.